Juniorien peruskurssi

Juniori-ikäisten lasten ja nuorten harjoittelussa seurassamme tähdätään ensisijaisesti liikunnallisten valmiuksien, kuten oman kehon hallinnan, tasapainon ja kunnon kehittämiseen Karate harjoitteiden avulla. Harjoitukset kehittävät turvallisesti lihaskuntoa, kestävyyttä, nopeutta ja tasapainoa.  Junioriryhmien harjoittelu pitää myös olennaisena osana sisällään karaten kasvatuksellisen puolen, kuten keskittymiskyvyn, itsekurin kehittämiseen tähtäävän harjoittelun, muiden harjoittelijoiden kunnioittamisen sekä vahvan mielen kehittäminen. Lajiomainen harjoittelu vaatii että, harjoituksissa pidetään tiukka kuri, jotta pieniltäkin vahingoilta vältyttäisiin.

Peruskurssi sisältää kuitenkin paljon erilaisten urheilullisten ”leikkien” avulla harjoittelemista, jotta kaikkien pienimpien karatekojen opetus ja mukaan tulemisen kynnys olisi matala. Peruskurssin jälkeen juniorit jatkavat säännöllistä harjoittelua omassa ryhmässään. Ryhmässä voi mainiosti olla eri tahtiin kehittyneitä, lyhyemmän tai pidemmän ajan harjoitelleita. Koska karate on joukolla harjoiteltava yksilölaji ja jokainen harrastaja etenee omaa tahtiaan itsensä kanssa kamppaillen, edistyminen karatessa tapahtuu harrastajan ehdoilla, eli jokainen harrastaja osallistuu ja jokainen harjoittelee. Harjoittelijan vyön väri kertoo henkilökohtaisesta edistymisestä ja harjoitteluvuosista.

Yleisiä kysymyksiä peruskurssilla:

1. Mitä karate oikein on?
Karate on vanhoihin japanilaisiin kamppailutaitoihin perustuva budolaji, joka kehittyi nykyiseen muotoonsa 1900-luvun alkupuolella. Junioriharjoittelussa korostuvat mm. ryhmässä toimimisen taidot, kohteliaisuus, kurinalaisuus ja itseluottamuksen kohottaminen. Teknisiltä ominaisuuksiltaan karateharjoittelu korostaa yleis- ja lihaskuntoa, koordinaatiota, tasapainoa ja nopeutta, ja siten myös kehittää näitä ominaisuuksia.

2. Kauanko kurssi kestää?
Peruskurssin ajan aloittelijat harjoittelevat kerran viikossa yhden tunnin kerrallaan. Peruskurssi kestää noin 4kk. Tämän jälkeen siirrytään harjoittelemaan ns. vyöarvoryhmiin, jolloin ohjattua harjoittelua tulee juniorin ikäkaudesta ja omasta innostuksesta riippuen yhdestä kolmeen harjoituskertaa viikossa. Kaksi ohjattua harjoituskertaa viikossa on seurassamme tyypillinen junioriharrastajan harjoitusmäärä.

3. Mitä kurssi maksaa?
Kurssimaksun suuruus on 100 €, ja se kattaa kuluvan vuoden jäsenmaksun, seuran liittymismaksun ja kaiken ohjatun harjoittelun salillamme kauden (kevät/syksy) loppuun asti.

4. Tarvitseeko karatepuku hankkia heti aluksi?
Peruskurssin harjoittelu aloitetaan verryttely paidalla, verkkareilla ja avoinjaloin. Tärkeintä on se, että harjoitteluvaatteet ovat liikuntaan sopivat, ja ettei niissä ole esim. suuria metallisia hakasia tai vetoketjuja, jotka voivat satuttaa harjoittelukavereita. Karatepuku hankitaan kurssin aikana. Vyökokeessa karatepuku on oltava.

5. Onko kurssilla tyttöjä/poikia?
Tyttöjä on noin 1/3 harjoittelijoista. Laji sopii molemmille sukupuolille.

6. Voiko kurssin harjoituksia tulla seuraamaan?
Kyllä, harjoituksia voi halutessaan seurata. Joskus (useimmiten) vanhempien läsnäolo kiinnittää lasten huomion itseensä, ja keskittyminen itse harjoitteluun kärsii. Tämä on hyvin yksilöllistä, joten kannustamme vanhempia arvioimaan itse, mikä on parasta. Kaikki dojolle eli harjoittelusalille tulevat noudattavat tietysti myös samaa salietikettiä: kengät jalassa ei tulla sisään, kännykät sammutetaan ja salilla ei ehdottomasti häiritä käynnissä olevien harjoitusten kulkua. Maton ulkopuolelta ei myös koskaan ohjeisteta tai kannusteta matolla harjoittelevia karatekoja.

7. Onko harjoittelu vaarallista?
Ei ole. Vakuutusyhtiöiden tilastojen mukaan karate on huomattavasti turvallisempaa kuin esim. sulkapalloharrastus. Harjoittelu perustuu kurinalaiseen ja tarkasti ohjattuun toimintaan, ja vakavien urheiluvammojen todennäköisyys on erittäin pieni. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että karate on fyysistä toimintaa, joten pieni loukkaantumisriski on aina olemassa. Pienet naarmut ja kolhut, jopa mustelmat ovat mahdollisia, joskin harvinaisia. Erillisen vakuutuksen voi hankkia Karateliiton kautta, mutta kannattaa tarkistaa oman vakuutusyhtiön kanssa, onko lapsen vakuutusturva kunnossa Karateharjoittelun osalta. Kaiken kaikkiaan fyysiseltä riskitasoltaan karate muistuttaa pitkälti lasten luonnollista telmimistä leikkikentällä, vaikkakin tarkasti ohjattuna.

8. Keitä seuran valmentajat ovat? Miten valmentajaksi tullaan?
Seuramme valmentajat ovat itsekin seuran jäseniä ja harjoittelijoita. Monivuotisen kamppailulajiuran myötä karaten harrastajan harjoitteluun kuuluu myös opettaminen. Opettamisen toimimisen lähtökohta on aina ensisijaisesti halu opettaa karatea ja samalla myös oppia itse lisää omasta lajistaan. Seuramme valmentajat ovat laajan kamppailulajikokemuksensa lisäksi myös koulutettu myös Suomen Karateliiton ja Suomen Shorinjiryu karatedo- yhdistyksen valmentajavaatimusten mukaan.

9. Mitä harjoittelu maksaa kurssin jälkeen?
Jäsen- ja harjoittelumaksut maksetaan kahdesti vuodessa (kevät- ja syyskausi) siten, että harjoittelu- ja jäsenmaksut kattavat seuran nykyisen kulurakenteen. Tämän lisäksi ennen kurssin päätteeksi pidettävää vyökoetta täytyy hankkia karatepuku (20-50 €), joka kestää kyllä kovaakin käyttöä useampia vuosia. Puvun voi hankkia joko kurssin yhteydessä järjestettävässä yhteistilauksessa tai itse karatetarvikeliikkeestä. Muita harjoittelusta syntyviä kuluja ovat vyökokeen rekisteröintimaksut 1-2 kertaa vuodessa, riippuen harjoitteluaktiivisuudesta (15 €/kerta), sekä Karateliiton lisenssimaksut: http://www.karateliitto.fi/acms/lisenssit/lisenssikaeytaentoe-muuttuu.html

10. Mitä se kobudo on?
Kobudo, eli vanhojen okinawalaisten aseiden käyttö, kuuluu olennaisena osana vanhoihin karaten tyylisuuntiin, vaikka monissa urheilupainotteisissa moderneissa tyylisuunnissa tämä tietous onkin päässyt katoamaan. Aseiden käytön harjoittelu kuuluu osana seurassamme harjoiteltavan Shorinji-tyylin perinteeseen. Junioreiden kobudoharjoittelussa keskitytään bo-kepin sekä tonfien käytön perusteisiin ja harjoitteluun karatetekniikan vahvistamiseksi ja karateharjoittelun tukemiseksi. Pariharjoittelua näissä harjoituksissa on silloin tällöin, mutta harjoitteet tehdään hallitusti ilmaan, eikä kontaktia aseilla oteta. Juniorikobudosta ei järjestetä omia erillisiä harjoituksia joka kaudella, vaan sitä harjoitellaan myös normaalin karateharjoittelun lomassa.

11. Vyön sitominen

Skip to toolbar